Käännöspohdintaa

Kääntämisen Språk och kultur-kurssilla oli tehtävänä suomentaa pieni pätkä Lydia Sandgrenin kirjasta Samlade verk (Albert Bonniers förslag, 2020). Miten nautinkaan tehtävästä. Tekstipätkää kääntäessä haave tulevaisuuden ammatista vain vahvistui. Että tällaista saisi tehdä työkseen? I'm in! Kirjan on suomentanut Sanna Manninen ja sen suomenkielinen versio, Läpileikkaus, ilmestyi WSOY:n kustantamana vuonna 2022.  

Ajattelin, että haluan tallettaa tämän käännökseni myös tänne blogin puolelle. Olisi mielenkiintoista nähdä, sitten vuosien päästä (toivottavasti) ammatikseen kääntävänä, ihan oikeana suomentajana, miltä nämä alkuaikojen käännökset ovat näyttäneet. 

Suomennettava teksti Sandgrenin kirjasta 

"Han hade föreställt sig universitetet som en mer civiliserad fortsättning, präglad av förnuft, pennrasp och koncentrerad tystnad. Eftersom han varit bäst i klassen utgick han från att han skulle fortsätta vara bäst i klassen; han hade aldrig varit något annat. 

Under den första föreläsningen tilldelades de ett textutdrag. Det var fullt av ord han aldrig förr stött på, och då hade han ett utmärkt ordförråd – till skillnad från många andra hade han inte behövt slå upp luguber när han läste Gentlemen. Meningarna var så invecklade att han glömt vad som stod i början när han kom till slutet. Han stirrade på pappret. Han började om från början, långsammare den här gången. Det hjälpte inte. Han hade alltid hånlett åt folk som kallade svåra texter ”rena rama grekiskan”. Så förstod han – det måste vara en kuggfråga. Lättnaden rann längs ryggraden. Det var meningen att det skulle vara helt obegripligt. Professorn skulle komma med någon klyftig vinkel, något om ifrågasättande eller kritiskt tänkande. Martin såg sig omkring, men de andra läste fortfarande. De hade inte genomskådat uppgiften.                           

Men när professorn tog till orda var det inte för att avslöja sin lustighet. ”Ni har läst”, sa han, ”ett stycke ur Andens fenomenologi av Hegel.” Han fortfor med en utläggning om vikten av att gå till ursprungsverken, inte bara närma sig de stora tänkarna via sekundärlitteratur, som kunde vara av varierande kvalitet. Allra helst skulle man läsa i original för att undvika eventuella felöversättningar. Var det någon som läste tyska? Flera tveksamma händer sträcktes upp.

Någon vecka senare fick de sin första skrivuppgift. Man skulle välja ett begrepp från Aristoteles och argumentera för dess samtida relevans. Martin arbetade med uppsatsen under flera långa bibliotekspass och var nöjd med sin text. När han fick den tillbaka full av rödmarkeringar en vecka senare trodde han först att det blivit något misstag. Men nej, det var omisskännligen hans uppsats." 

Oma suomennokseni 

Hän oli kuvitellut yliopiston olevan sivistyneempi jatkumo - järjen äänen, kynien rapinan ja keskittyneen hiljaisuuden leimaama. Hän oli aina ollut luokkansa paras, joten hän oletti olevansa sitä myös täällä.

Ensimmäisen luennon aikana heille jaettiin tekstikatkelmat. Hänellä oli erinomainen sanavarasto - hän oli yksi harvoista, joka ei ollut tarvinnut sanakirjaa Herrasmiehissä vastaan tulleen makaaberi-sanan kohdalla. Tämä teksti oli kuitenkin täynnä sanoja, joihin hän ei ollut aiemmin törmännyt. Lauseet olivat niin monimutkaisia, että niiden loppuun päästyään hän oli jo unohtanut, mitä niiden alussa oli sanottu. Hän tuijotti paperia. Hän aloitti alusta, eteni tällä kertaa hitaammin. Siitä ei ollut apua. Hän oli aina hymähdellyt ihmisille, jotka kutsuivat vaikeita tekstejä “täydeksi hepreaksi”. Sitten hän ymmärsi - sen täytyi olla kompa. Helpotuksen tunne tuntui aina päästä varpaisiin asti. Sen oli tarkoituskin olla käsittämätöntä. Professorilla oli mielessään jokin nokkela näkökulma, jotain kyseenalaistamiseen tai kriittiseen ajatteluun liittyvää. Martin katseli ympärilleen, toiset lukivat edelleen. Tehtävän tarkoitus ei ollut vielä paljastunut heille.                   

Mutta kun professori puhui, hän ei puhunutkaan paljastaakseen sukkeluuttaan. “Olette lukeneet”, hän sanoi, ”kappaleen Hegelin Hengen fenomenologiasta.” Professori jatkoi selittämällä, miten tärkeää on aina tutustua ensisijaisiin lähteisiin, ettei suuria ajattelijoita kannata lähestyä ainoastaan vaihtelevan laatuisten sekundäärilähteiden kautta. Mahdollisten virheellisten käännösten välttämiseksi olisi kaikkein parasta lukea alkuperäinen teksti. Onko joukossa yhtään saksan lukijaa? Useampi empivä käsi nousi ylös.                                                          

Muutamaa viikkoa myöhemmin he saivat ensimmäisen kirjoitustehtävänsä. Tehtävänä oli valita yksi Aristoteleen käsitteistä ja argumentoida käsitteen silloisen relevanssin puolesta. Martin työskenteli tekstinsä kanssa useamman pitkän kirjastorupeaman ajan ja oli tyytyväinen tekstiinsä. Kun hän sai tekstinsä takaisin viikkoa myöhemmin, täynnä punakynämerkintöjä, hän ajatteli, että oli täytynyt tapahtua jokin virhe. Mutta kyllä, se oli epäilemättä hänen tekstinsä.

Oma suomennokseni suhteessa Sanna Mannisen suomennokseen 

Oman suomennokseni ja siitä saadun palautteen jälkeen tutustuin myös Mannisen suomennokseen. Oli mielenkiintoista nähdä, mitkä kohdat olin suomentanut melko eri tavalla ja missä kohdissa olimme päätyneet tyyliltään melko samanlaisiin ratkaisuihin. Nostan esiin muutaman kohdan, joissa jäin pohtimaan omia käännösratkaisujani.

(Esimerkkikohdissa: Sandgrenin tektsi / Mannisen käännös / oma käännösratkaisuni > pohdintaa)

***

Han hade föreställt sig universitetet som en mer civiliserad fortsättning [---] /

Hän oli kuvitellut että yliopisto olisi lukion sivistyneempi jatkokurssi [---] /

Hän oli kuvitellut yliopiston olevan sivistyneempi jatkumo [---]

> Pohdin käännöksessäni tätä kohtaa pitkään. Fortsättning mille? Tein päätöksen olla etsimättä alkuperäistä tekstiä käsiini, enkä halunnut tehdä päätelmää, joka ei perustu mihinkään. Siksi päädyin sanaan jatkumo, joka periaatteessa voi viitata moneen asiaan. 

***  

[---] till skillnad från många andra hade han inte behövt slå upp luguber när han läste Gentlemen. /  

[---] toisin kuin monen muun, hänen ei ollut Herrasmiehet-romaania lukiessaan tarvinnut tarkistaa mitä tarkoittaa lugubre. /

[---] hän oli yksi harvoista, joka ei ollut tarvinnut sanakirjaa Herrasmiehissä vastaan tulleen makaaberi-sanan kohdalla.

> Oliko hyvä valinta lähteä pohtimaan luguber-sanan tilalle suomenkielistä vastinetta? Makaaberi kun ei tarkoita samaa asiaa kuin luguber. Luguber suomentuu esimerkiksi synkäksi, jokahan ei tähän kohtaan sopinut laisinkaan. 

***  

Han fortfor med en utläggning om vikten av att gå till ursprungsverken, inte bara närma sig de stora tänkarna via sekundärlitteratur, som kunde vara av varierande kvalitet. /  

Hän jatkoi selostamalla, miten tärkeää oli lukea alkuperäisiä teoksia eikä lähestyä suuria ajattelijoita pelkästään sekundaarikirjallisuuden kautta, sillä niiden laatu saattoi vaihdella. /  

Professori jatkoi selittämällä, miten tärkeää on aina tutustua ensisijaisiin lähteisiin, ettei suuria ajattelijoita kannata lähestyä ainoastaan vaihtelevan laatuisten sekundäärilähteiden kautta.

> Ajatukseni karkasi liian yleismaailmallisesti lähteisiin, en jostain syystä pysynyt pelkästään kirjallisuudessa, vaikka sitäkin vaihtoehtoa pohdin, vaikka näin jälkikäteen ajateltuna valinnan olisi pitänyt olla selkeä.  

***  

Man skulle välja ett begrepp från Aristoteles och argumentera för dess samtida relevans. / 

Piti valita jokin Aristoteleen käsite ja argumentoida, miksi se oli edelleen relevantti nykyaikana. /  

Tehtävänä oli valita yksi Aristoteleen käsitteistä ja argumentoida käsitteen silloisen relevanssin puolesta.

> Tätäkin kohdaa pyörittelin mielessäni kauan. Dåtida ja nutida olisivat toki olleet selkeitä, mutta samtida otti miusta yliotteen. Pohdin silloisen ja nykyisen relevanssin välillä pitkään. Jotenkin ajatukseni kääntyi lopulta siihen suuntaan, että tässä täytyy olla kyse silloisesta relevanssista. Jälkikäteen ajatus kääntyy kuitenkin nykyiseen, sillä silloisen relevanssin pohtiminen olisi oletettavasti hyvinkin paljon haastavampi tehtävä. 

***  

Men nej, det var omisskännligen hans uppsats. /

Mutta ei, kirjoitelma oli aivan selvästi hänen. /

Mutta kyllä, se oli epäilemättä hänen tekstinsä.

> Kyllä ja ei, vastakohdat, mutta sisältö pysynee edelleen samana? 

***  

Jos pysyit mukana tänne asti, kerro ihmeessä, millaisia ajatuksia näistä käännösratkaisuista mieleesi nousi. Pohdinta on aina tarpeellista ja mukavaa myös itsekseen mutta kehitystä tapahtuu aina parhaiten yhdessä pohtien.

Saana